(Viimeksi päivitetty 19/12/2022.)
Ministereiden ja feministien puheissa ei paljoa ole tasa-arvoa kuulunut, kun on ollut puhetta siitä, ketkä pitäisi pelastaa ensin Afganistanista.
Monet ihmettelee, miksi sotatilanteissa ensimmäinen pakolaistulva on lähes aina kasa miehiä. Se on julman todennäköisyysmatematiikan tulos: Jos koko perhe lähtee, ihmisiä on yleensä liikaa ja se hidastaa liikkumista. Jolloin ne ketkä liikkuvat yksin pääsevät edelle. Hitaat saatetaan saada kiinni ja tappaa. Jos naiset ja lapset lähtee ensin, on erittäin iso todennäköisyys että heidät matkalla myydään ihmiskauppiaille. Maahan jäänyt isä todennäköisesti tapetaan. Jos mies lähtee yksin, hänellä on tilastollisesti paras mahdollisuus päästä hengissä toiseen maahan. Sotamaahan jäänyt vaimo saatetaan raiskata, mutta harvemmin tapetaan. Lapsille voi käydä mitä vaan. Raiskaus, tappo tai kaappaus hyökkääjien lapsisotilaaksi. Suurin-osa lapsista kuitenkin välttää nuo kaikki.
Perhe siis valitsee että mies lähtee, koska muut vaihtoehdot ovat vielä huonommat siitä näkökulmasta, että koko perhe selviää hengissä. Kun mies pääsee perille kohdemaahan, hän yrittää saada loput perheestä perheenyhdistys-lakien avulla perässään. Tässä vaiheessa kriisimaan liepeille on yleensä jo rakennettu pakolaisleirit, mihin vaimo ja lapset ovat siirtyneet. Kun lupa-asiat ovat kunnossa, he voivat parhaimmillaan päästä isän maahan ihan suoralla lennolla.
Jokainen sotatilanne on eri, joten yllä kuvattu toiminta on vain karkea esimerkki yleisistä käytännöistä kun perheet ryhtyvät pakolaisiksi. On kuitenkin myös niin, että ensimmäisen aallon mukana tulee paljon miehiä, joilla ei ole perhettä perässään. Tällöin heidän prioriteetti keskittyy heihin itseensä, joka ei välttämättä aina näytä niin kovin sankarilliselta. Mutta jos he jäisivät paikalle, hauta olisi todennäköinen seuraamus. Joten harva toimisi toisin, vaikka täältä Suomesta onkin helppo huudella mitä itse tekisi.
Lähteet
Ranskalainen Pauline Harmange kertoo kohutussa teoksessaan, miksi miesten vihaaminen on tuonut hänen elämäänsä paljon iloa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008176044.html
