(Viimeksi päivitetty 21/07/2024.)
Tänään olemme päässeet ensimmäistä kertaa tutustumaan “räkäindeksiin”. Eli THL:än tekemään ohjeeseen, jonka mukaan alueellisten viranomaisten pitäisi jatkossa määritellä paikkojen korona-turvallisuus. AVI:t ovat jo sanoneet, että heillä ei ole mitään resursseja alkaa käymään paikkoja läpi pisteytystarkoituksessa. Joten räkistä tullaan todennäköisesti käyttämään ei niinkään ohjeena, vaan kiveen kirjoitettuna ‘lakina’, jonka mukaan yritysten on elettävä.
Kuten olettaa saattoi, räkis ei liity niinkään tieteelliseen arvioon paikkojen turvallisuudesta. Se on lähinnä hallituksen, THL:än suulla, kertoma tahtotila paikkojen turvallisuudesta.
Viimeistään Syyskuun puolessavälissä kuulemme lisää räkäindeksistä ja koronapassista. Sitä odotellessa, katsotaan muutaman esimerkin kautta, miten pisteytys toimii.
Viinibaarit ja yökerhot
Kummatkin pääsivät ryhmään “merkittävän riskin tilanteet” yhdeksällä pisteellä. Joka on suurin pistemäärä mitä voi saada. Merkittävän riskin tilanteista kerrotaan seuraava:
“Merkittävän riskin tilanteissa olosuhteet ovat erityisen otollisia koronavirustartunnoille. Merkittävän riskin tilanteille tunnusomaisia tekijöitä ovat esimerkiksi runsaat lähikontaktit, anniskelu sekä voimakas äänenkäyttö. “
Viinibaarit vetävät keskimäärin 20-100, yökerhot 500-1200 asiakasta. Viinibaareissa istutaan pöydissä, yökerhoissa liikutaan ympäriinsä, ehkä jopa tanssitaan ja lauletaan. Viinibaareissa taustalla soi yleensä rauhallista lounge-musiikkia, yökerhoissa kovalla tanssimusiikkia. Viinibaarien asiakkaiden keski-ikä on 40+, yökerhojen 25+. Todellisuudessa kumpaakin paikkaa yhdistää siis vain ministeri Kiurun kauhu, eli anniskelu. Missä on anniskelua, siellä on toga-bileet ja orgiat. Vähintään.
Kaikki koulut ja toimistotyyppiset työpaikat
Kummatkin ovat saaneet vain yhden riskipisteen, eli ovat “vähäisen riskin tilanteita”. Niistä kerrotaan seuraavaa:
“Vähäisen riskin tilanteissa koronavirustartunnan ja taudin leviämisen todennäköisyys on pieni. Tällaisissa tilanteissa kontaktit ovat tyypillisesti lyhytkestoisia.”
Kouluissa on 300-900 oppilasta. Jos ala-aste ja ylä-aste ovat samassa, tämä tarkoittaa että valtaosalla ei ole yhtään rokotusta. Eikä ole vähään aikaan tulossa. Toimistotiloissa on ihmisiä yhdestä satoihin. Niissä halukkaat ovat saaneet vähintään yhden rokotuksen, suurin-osa kaksi. Kaiken järjen mukaan, paikkojen missä ihmiset ovat rokotettuja pitäisi aina voittaa paikat missä juuri ketään ei ole rokotettu, mutta THL:än räkiksen mukaan, rokotettujen määrällä ei ole väliä. Vähäisen riskin tilanteiden tärkein kriteeri on lyhytkestoinen kontakti. Toimistolla ja kouluissa vietetään keskimäärin 30-40 tuntia viikossa. Tämä on räkiksen mukaan “lyhytkestoinen kontakti”, siinä missä pari tuntia viinibaarissa tai yökerhossa ei ole. Ilmeisesti siis kontaktin pituudella ei oikeasti ole mitään merkitystä, vaan jälleen kerran sillä, saiko kontaktin aikana anniskella.
Urheilutapahtumat sisällä ja ulkona
Tiedemaailma on vähitellen päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että aerosolitartunnoilla on iso rooli koronan leviämisessä. Koronaa on esiintynyt huomattavasti enemmän suljetuissa, huonosti tuuletetuissa tiloissa, kuten kouluissa, kuin esimerkiksi ulkotapahtumissa, tai hyvin tuuletetuissa sisätiloissa.
THL:än räkiksen mukaan, koronan voi saada yhtä suurella todennäköisyydellä sekä sisällä, että ulkona tapahtuvissa urheilutapahtumissa, mikäli istuinpaikat on numeroitu. Tällöin kummatkin ovat kolmen pisteen tapahtumia, eli ovat niitä vähäisen riskin tilanteita. Jos taas paikkoja ei ole numeroitu, vaan kuka vaan voi istua mille penkille huvittaa, tilanne muuttuu merkittävästi. Silloin sisäurheilutapahtuma on yhdeksän pisteen merkittävän riskin tilanne, ja ulkotapahtuma on kuuden pisteen kohtuullisen riskin tilanne. Eli THL yrittää väittää, että penkkien numeroinnilla on enemmän merkitystä koronaturvallisuuden näkökulmasta, kuin tapahtumapaikalla, ilmanvaihdolla tai ihmismäärällä. Missä ei tietenkään ole pienintäkään järkeä. Miksi sitten THL on keskittynyt penkkien numerointiin? Sen taustalla on ilmeisesti ministeri Kiurun tahtotila eriyttää niin sanotut “paremman väen” tapahtumat, tavallisen kansan tapahtumista. Teatterit ja oopperat käyttävät usein numeroituja paikkoja. Nyt ne saatiin suoraan vähäisen riskin tilanteiksi, riippumatta millaisessa tilassa, ihmismäärässä ja ilmanvaihdossa niitä pidetään. Ne voivat siis ottaa salit täyteen ihmisiä.
Teatterit, museot, oopperat ja taidenäyttelyt
Kuten edellä mainitsin, räkiksessä näkyy jo etukäteen huhuiltu Kiurun tahtotila eriyttää köyhät ja rikkaat kansalaiset. Kaikki karrikoiden ‘rikkaiden huviksi’ mielletyt tapahtumat, päätyivät pienen riskin tilanteiksi. Eli tilanteiksi missä ei tulla todennäköisesti vaatimaan koronapassia lainkaan. Siitä huolimatta, että jokainen väliotsikon tapahtumista mielletään usein enimmäkseen varttuneemman väen huviksi. On paljon todennäköisempää, että museossa on käymässä ei rokotettu eläkeläinen, kuin esimerkiksi yökerhossa.
Loppusanat
Eniten koko räkiksessä ihmetyttää se, että siitä puuttuu täysin pisteytys, joka liittyisi siihen, kuinka hyvin tilanteessa voidaan torjua koronariskiä. Eli se ainoa asia millä olisi mitään merkitystä. Onko hygienia-asiat kunnossa? Millainen ilmastointi löytyy? Voivatko ihmiset olla väljästi, vai joutuvatko istumaan vierekkäin? Monta ihmistä tapahtumaan on tulossa? Ovatko ihmiset ikänsä puolesta todennäköisemmin rokotettuja vai eivät? Nyt saatiin räkäindeksi, joka lähinnä kertoo millainen mielikuva hallituksella on eri tilanteista, ja pakotetaan yritykset ja ihmiset elämään tämän fiktiivisen todellisuuden mukaan.
THL:än ja hallituksen läheinen yhteistyö on ollut yksi korona-ajan suurimpia häpeäpilkkuja. Kansalle myydään puolueetonta tieteellistä arviota, joihin hallituksen koronpäätökset muka perustuu. Jos THL välillä vahingossa tuottaa lukuja joista hallitus ei tykkää, ne ovat lukuja jotka “eivät vastaa hallituksen tahtotilaa”. THL saa niistä noottia ja seuraavalla kierroksella niitä ei enää näy. Usein THL:än lukujen, ohjeiden ja raporttien lähdemateriaali on salattu, jottei kukaan pääsi olemaan niistä eri mieltä.
Tässä kohta vuotta ollaan jo tilanteessa, että koulut on uutisten mukaan täynnä koronaa, THL:än mukaan ne ovat turvallisuuden multihuipentuma. Jos joku kansalainen kehtaa saada THL:än kiinni lukujen vääristelystä, THL yrittää pyyhkiä kiinnijäämisen nopeasti piiloon. Niin kauan kuin hallitus ohjaa THL:ää, emme tule koskaan saamaan rauhaa poliittisilta koronarajoituksilta. Pienikin piikki koronatartunnoissa ylöspäin, ja tietyille yrityksille voidaan iskeä koronapassit ja räkäindeksi päälle. Näillä näkymin tulemme kärsimään jonkin asteisista koronarajoituksista siihen asti, kun on seuraavat eduskuntavaalit. Ennen sitä, Krista Kiuru johtaa maata ja muut ministerit kulkevat nöyränä perässä.
On vaikea nähdä mitään enemmän yrityksiä eriarvoistavaa, kun nyt esitetty räkäindeksi. Tietyt tahot pääsevät kokonaan ulos koronarajoituksista, toiset joutuvat jatkuvasti pelkäämään mitä heidän liiketoiminnalleen käy. Yritystoiminnan estävistä toimista ei myöskään ole enää aikoihin esitetty minkäänlaisia korvauksia. Eli ilmeisesti uusi normaali on, että “vääränlaiset” tapahtumat ja yritykset joutuvat vain kestämään kaikki tappiot, samalla kuin “oikeanlaiset” tapahtumat ja yritykset voivat siirtyä normaaliin elämään.
Kuka olisi uskonut pari vuotta sitten, että vasemmistohallitus on se, joka muuttaa Suomen luokkayhteiskunnaksi. Tulevaisuutemme on hallitus joka elää velalla, viettäen vapaa-aikaansa “paremman väen” kanssa haluamissaan kulttuuritapahtumissa. “Tavallisen kansan” tekemiset on sidottu koronapassiin, joka tuo heille rajattuja oikeuksia rajatuissa tapahtumissa. Sekä jatkuvan pelon, että yritys tai työ menee alta. Tätä on Suomi 2021.
Lähteet
THL:än räkäindeksi:
THL sensuroi:
https://pakollisetmeemit.com/2021/08/27/thl-sensuroi-faktoja/
Ilmanvaihdon vaikutus koronaan:
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000007797194.html
https://www.pnas.org/content/118/17/e2018995118
Mahdollisuus saada korona kahden rokotuksen jälkeen:
